lauantai 28. heinäkuuta 2007

Kanarian matkakertomus


11-18.7.2007 Kanarian kesä. Vietin lomaviikon Kanariansaarilla. Lento kesti noin neljä tuntia ja tekemistä riitti, koska mukana oli mp3-soitin, mielenkiintoinen kirja ja hauska sarjakuva. Aterian sai onneksi ilmaiseksi, toisin kuin esim. ryanairilla jossa ei ole tv:tä ja ostaa saa kalliilla esim. sipsejä. Koneen alkaessa laskeutua näin matalia kuivia vuoria ja ihmettelin, missä kaikki vihreys oli ja olivatpa vuoret matalia verrattuna näkemiini vihreisiin Italian vuoriin. Kuulin joskus että Kanariansaaret olisi syntyneet "vajonneista" tai hajonneista tulivuorista ja siltä maisemat näyttivätkin.

Pictures taken in Gran Canary island, Spain at july 2007. Hotel Bahia Feliz and Playa del Ingles dunes. Everywhere I saw dry desert, just few flowers. I was wondering dry desert because I only saw before Italian green mountains. Weather was as hot as +47C
I liked especially dunes and I saw once hummingbird in Puerto Rico. These two things I will remember always.


Hotelli oli upea ulkoapäin katsottuna: lämpimän keltaisen värinen, kivat pienet pyöreät parvekkeet, avara piha täynnä palmuja. Parvekkeelta näki myös merelle, jos meni ihan sivulle katsomaan.Uima-altaaseen en uskaltautunut kertaakaan, koska lapset olivat valloittaneet sen itselleen ja uimaan tuskin olisi mahtunut koskaan vaikka yrittäisi. Vesi ei ollut viileää, vaan ihan yhtä tulikuumaa kuin ilmakin +47C. Tutkin vieressä olleen turistikylän: siellä oli samassa paikassa vierekkäin ainakin kahdeksan ravintolaa ja turistikauppoja. Lähdimme heti ensimmäisenä päivänä mokomasta turistikylästä bussilla yhteen ostoskeskukseen, jossa heti tulivat elektroniikkakauppiaat myymään tuotteitaan. Sen jälkeen suuntasimme dyyneille, ne olivatkin koko kohteen muistamisen arvoinen ja paras asia. Hiekkaa oli valtavasti joka puolella. En tykännyt siitä, että heti ravintoloiden ohi kulkiessa sisäänheittäjät hyökkäsivät suunnilleen työntämään sisään ravintolaan, opin tästä että minulle sopivat vähemmän ns. turistipaikat. Myös turistikylässä riitti sisäänheittäjiä ja aina etenkin meille yritettiin kaupata lomaosakkeita koko ajan, en tiennytkään että lomaosakkeiden "kohdeyleisöä" ovat nuoret alle kaksikymppiset.

There was hot as +47C! Way too much to me, especially without air condition in the hotel. 
So much sand everywhere and dunes. I like dunes I think dunes were the best to see there. 
There was so much tourists around. There was a swimming pool but it was already full of tourists.


Heti ensimmäisenä iltana ongelmat alkoivat, huoneeseen ei sentään rynnännyt dinosauruksia joita majaili ulkopuolella, mutta sisällä vaatekaapissa oli torakka. Se oli kengän sisällä, mistä se ei lähtenyt pois ainakaan deodorantilla, vaan koko kenkä piti ravistella käytävässä ja sitten torakoita oli tulossa jo ainakin kaksi lisää kohti huonettamme. Inhottavia otuksia ja levittävät tautejakin kaiken lisäksi, hotelli oli sentään neljän tähden mutta respasta ei löytynyt myrkkyä tai mitään. Torakoista onneksi päästiin sitten eroon, eikä niitä ihme kyllä enää tullut, mutta koko viikon pelkäsin että niitä löytyisi aamulla iso lauma huoneesta ja matkatavaroista. Toinen ongelma tuli kun jääkaappi yllättäen keskellä viikkoa lakkasi toimimasta, kaikki ruokamme sulivat ja sitten ei voinut enää tehdä ruokaa vaan oli pakko käydä ravintoloissa. Kolmas ongelma oli, että sängyt eivät kestäneet istumista tai nukkumista vaan laudat irtosivat heti, jos edes liikkui. Niinpä siirsin patjan lattialle ja nukuin siinä, mutta siivoja aina siirsi sen takaisin ja korjasi sängyt. Tiedän että siivooja teki vain parhaansa ja sen takia en valittanut asiasta siivoojalle. Jokailtainen homma oli siirtää patja takaisin lattialle. Hotelli vaikutti muutenkin olevan täysi.

And then it happen... Not dinosaurs in the hotel room but other problem. There was cockroach bug in the shoe and it didn't go away at all, not even deodorant couldn't make the bug to escape! it stuck in the shoe and the bug was inside the closet. And that was not enough, of course not, the second one (bug) was coming inside the room also. Second problem was that the bed was broken and I had to fix it every night and then at the morning cleaner came to make it as it was before to fix it, so it was broken again and I had to fix it again by myself. I'm sure she tried her best but I had to fix it again and again and I didn't say her nothing. I like especially Puerto Rico it was beautiful place. I couldn't not be eating icecream all the time because there was not any kind of air condition in the hotel so there was +47C all the time. I had two times broken shoes I had to once walk without shoes but I guess I was not the only one. I visited Mogan by bus. Mogan is place called as Little Venice and it is definitely very beautiful places to see. There was market but I found nothing and weather was so hot. Then we gone by yacht trip to Puerto Rico it was nice trip. I still wonder how I didn't fall down because the weather was so hot and there was not any air condition in the hotel but sleeping was very difficult. I found good song when I was in tourist bus leaving the place and the song is Crowded house - Don't dream it's over.


Ajoimme bussilla pitkän matkan Moganiin, pieneksi Venetsiaksikin kutsuttuun paikkaan. Valkoisten talojen reunat oli täynnä kauniita kukkaköynnöksiä, satama oli kaunis ja siisti. En löytänyt mitään ostettavaa markkinoilta, jossa olisi ollut paljon värikkäitä rantavaatteita, afrikkalaisia veistoksia, laukkuja yms. Silloin oli varmaan kuumin päivä ikinä, lähemmäs +50C! espanjalaiset hyppivät uimaan vaatteet päällä suoraan ohitsemme pieneltä sillalta. Menin takaisin satamaan ja menimme "luksusjahdilla" Puerto Ricoon, koko lysti maksoi 20€ ja matkan aikana tarjoiltiin punaviiniä (joka on siellä tietääkseni kai halvempaa kuin vaikka limu tai mehu). Onneksi kyyti oli tasaista ja kuumuudesta väsyneenä jaksoi vain ihailla maisemia ei muuta. Myös sisällä oli penkkejä ja ylhäällä mutta sinne en uskaltaunut kuumuuden vuoksi. Palamatta en silti takaisin selvinnyt, vaan dekoltee ja kädet paloivat, jalat sen sijaan säilyivät vaaleina.

Puerto Rico on hieno paikka. Pysähdyimme sataman viereiseen ravintolaan joka oli valoisa ja viihtyisä paikka. Söin siellä spaghetin joka maksoi noin 5e. Kävelin jonkin matkaa kaupungissa ja näin kolibrin lentävän ohi ja pysähtyvän kukkaan (tai pyristelyksi sitä lentoa kai voisi kutsua koska lento muistutti hyönteisen siipiä kovemmalla nopeudella). Sillan alla oli pöytä ja monet olivat pysähtyneet sinne pelaamaan, aina pelejä ja pelaajia riittää jokapuolella.. Toivoin, että olisin viettänyt lomaa juuri Puerto Ricossa.

Huomasin pian, että hotellin alueella asusteli noin 3-5 kissaa ainakin. Kuumuudesta väsyneeseen mustaan kissaan törmäsin kun menin hotellin ravintolaan ja tilasin pitsaa. Pitsaa sai odottaa kauan ja minulle valmistettiin jokin erikoispitsa, niin sitten löysin itseni pitämästä seuraa kissalle. Sen musta turkki oli paahtunut kuumuudesta ja kuumuus väsytti kissaa niin, että se näytti sen oloiselta kuin ei olisi nukkunut viikkoon. Silti se jaksoi olla ystävällinen ja silitettävänä, kunnes se sitten juoksi pois... Pitsa oli valitettavasti todella pahaa, pahinta pitsaa mitä olen koskaan syönyt. Näytti siltä, ettei pitsan täytteitä olisi ollenkaan lämmitetty eikä siinä ollut mitään makua.

Kävin useassa ostoskeskuksessa, joista löytyi vähän kaikenlaista. Huomasin pienen "romukaupan" ja myyjä houkutteli meitä sisään, vähän aikaa tavaroita katsottuani mies lähestyi meitä viinilasin kanssa. Ajattelin että voi apua, nyt se haluaa että me istumme, juomme viiniä ja keskustelemme mitä meidän pitäisi ostaa, emmekä pääsisi lähtemään pois kyseisestä kaupasta helposti. Päättelin näin, koska olin kuullut vastaavia kauhutarinoita esim. Turkin ja Egyptin basaareista joissa istuteen pöytään tai viedään takahuoneeseen. Sitten joutuu juomaan teetä ja keskustelemaan, oikeastaan tinkimään hinnasta, vaikka ei haluaisikaan jotain tavaraa, pois ei pääse ennen kuin ostaa ja maksaa. Lisäksi nämä Holaaa ja mananaa toistelevat latinot alkoivat jo muistuttaa turkkilaisia kiihkeydessään. Mutta oli ällistyttävää, kun myyjä lähestyi viinilasin kanssa äitiäni ja oli kaatamaisillaan viinit päälle! no eihän ne kaatunutkaan, koska viinilasi oli muovia ja juoma muovin alla, eli täyttä huijausta koska se oli vain pilailutavara. Olen nähnyt lähes kaikki pilailutavarat aina Oscar-gaalan palkintoon saakka, mutta tämä oli uutta jopa minulle. Ajattelin jo mielessäni kuinka monta hyvää yllätystä sillä muovilasilla saisi aikaan. Mutta myyjä sanoi sen hinnaksi liikaa, 15 euroa. Kieltämättä hyvä myynti-yritys.

Kerran menin Maspalomakseen, dyynien loppupäähän missä on majakka. Siellä oli ostoskeskus ja luulin, että yhdessä kaupassa myydään laadukkaita design laukkuja YSL, Valentino jne. mutta hintoja katsoessani (30€) tajusin heti, että feikkejähän ne oli, vaikka kauppa olikin kauniisti sisustettu. Yhden toisen, suuremman kauppakeskuksen kaikki myyjät ja sisäänheittäjät osasivat suomea. Se oli vähän kuin painajaista koska he huutelivat suomeksi ja käskivät kaikki tulemaan ravintoloihinsa ja ostoksille, sillä tavalla väkisin tulkaaa tulkaaaa. Mutta kenellä tuollaiseen riittä rahaa tai halua, minulla ei. Yksi myyjä tuntui kovasti "osaavan suomea" ja kehui perhettäni kauniiksi, mutta samalla hän kehui kauniiksi myös myymiään nahkatakkeja jotka olivat nahkalaukkuja. Lopuksi myyjä vielä alkoi rallatella jotain Lapinlaulua, jota en ollut koskaan kuullutkaan.

Joka päivä oli todella kuuma, mittari näytti yli +40C ja rannalla takuulla enemmän. Niinpä söin joka päivä herkullisia jäätelöannoksia, mitkä oli kyllä kalliita yli 6€ ja olen edelleen sitä mieltä, että Italian jäätelö on parasta mitä koskaan olen maistanut. Oli vain pakko syödä kylmää koska muuten olisi voinut pyörtyä kuumuudesta, ilmastointia ei ollut tai se oli huono eikä toiminut hotellissa. Spaghetti oli myös ihan hyvää, kerran söin pitsaa ja ranskalaisia mutta ne ei vastanneet ollenkaan odotuksiani (en tiedä miksi mutta Kanarialla ei mausteita käytetä!) Oletin automaattisesti että espanjalaiset käyttäisivät paljon mausteita, mutta se taitaa olla vain meksikolaisten tapa. Illat vietin usein hotellin parvekkeella ja söin hotellin alakerran kaupasta ostettuja mehujäitä, jotka olivat edullisempia kuin jäätelöannokset. Auringonlasku oli upea, vuorilla ajoi koko ajan autoja ja vuoret näyttivät kuivilta ja pölyisiltä. Päivisin aurinko oli alhaalla kuten Afrikassa mutta kuu kaukana, se oli jännää nähdä. Toisin kuin Suomessa olen huomannut että kuu näyttää usein olevan "lähellä" ja aurinko kaukana..

Kävin isossa, uudessa ostoskeskuksessa josta löytyi kaikkia espanjalaisia liikkeitä myös Zara ja Mango. Ostoskeskuksessa ei ollut mitään äänieristystä vaan se muistutti suurta karjahallia! tätä nimitystä tukivat myös näkemäni: koiranpentuja eläinkaupassa lasikaapissa, voivoi miten tyhmää. Kaikki kengät painoivat ja oli vaikea löytyy sopivia, joten kyllästyin etsimiseen ja ostin jostain Mahmud -kaupasta ruskeat "Jeesus-sandaalit" jotka kumminkin hajosivat Iglesissä kävellessä ja heitin ne maahan. Eivätpä ainakaan sisäänheittäjät tulleet ja riitti heillä ihmettelemistä että minkä raivokohtauksen tuo hullu turisti sai kun kengätkin heitti pois. Myös toiset kenkäni hajosivat joten kävelin ilman kenkiä turistikylässä ja takaisin hotelliin bussin kautta.. Painajaismaista? ehkä, ei kun kyllä! mutta näin jonkun toisen kengätkin kadulla, joten en tainnut olla ainoa. Ärsyttävä kokemus.

Sen lisäksi olin uskonut uutislehtiä jotka väittivät Kanarian lämpötiloiksi +20 ja +25C joten otin matkalle enimmäkseen vain liian kuumia vaatteita. Yhtenä iltana nälkä yllätti ja lähdin etsimään ravintoloita, mutta kaikki hotellialueen ravintolat eivät enää tarjoilleet kymmenen jälkeen, sen sijaan viinaa tarjoiltiin kyllä. Ainoa toivoni oli lopulta joko lähteä taksilla Iglesin "turistiparatiisiin" tai jäätelöautomaatti, mutta sekään ei toiminut tällä tuurilla. Palasin sitten hotellille ja söin illalliseksi vain yhden kuivan sämpylän kurnivaan nälkään.

Lähtöä piti odottaa viimeisenä päivänä vähintään neljä tuntia hotellin aulassa, johon oli kasattu suomalaisia kirjoja, mutta ei sitä kuumuutta kestänyt ilman ilmastointia. Söin sinä aikana ainakin 3-4 hotellin kaupan jäätelöä. Kävin myös viimeisen kerran turistikylässä, jossa parfyymikaupan myyjä yritti jälleen tarjota yhtä 20 euron parfyymia mikä oli tarjouksessa, en ostanut. Silloin oli varmasti koko viikon kuumin päivä ja matkalaukuille oli varattu oma "huone", joka oli ulkona ja laukut siellä tulikuumina paistumassa, varmasti ihanan herkullisia tuliaisia sulaneet suklaat yms! En saanut sentään lämpöhalvausta jota yhä ihmettelen, mutta näin useita turisteja jotka olivat jo melkein sydänkohtauksen kourissa, lapset sen sijaan viettivät viimeistä päivää yhä siellä uima-altaassa hilluen. Näin myös kuinka joku turisti kävi altaalla yöllä vaatteet päällä "viilentymässä". Lomalta jäi myös mieleen se, että en olisi halunnut lähteä kuumimpaan aikaan päivästä liikkeelle vaan viettää siestaa. Ja juoksin koko ajan kylmään suihkuun vähintään viisi kertaa päivässä, kun oli pakko.

Lopulta bussi sitten tuli koko päivän odotuksen jälkeen ja siellä oli pelastus:  toimiva ilmastointi!
Lähdön pitäisi kai aina olla sellainen haikea, kun ei tiedä palaako koskaan takaisin vai ei. Bussissa soi "Don't dream it's over yet" ja samalla ymmärsin joitakin asioita; kaiken ei tarvitse olla niin dramaattista ja ohi hetkessä tai ohi jo sinä hetkenä kun on surullinen tai vihainen. Positiivinen asenne tuo uusia näkökulmia... Tykästyin tuohon lauluun ja sen sanoihin joten yritin kirjoittaa pätkiä lauseista googleen joita biisistä muistin ja löysin kuin löysinkin saman biisin Crowded house - Don't dream it's over! eli kävi aika hyvä tuuri biisin löytämisen suhteen. Luin myös, että laulaja kirjoitti kyseisen laulun vaimolleen, kun vaimo halusi erota. En tosin tiedä miten kävi, ehkä laulun kuultuaan vaimo unohti ajatuksensa.. Kaikki kuvat itse otettuja kesällä 2007

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi on jälleen käytössä uusissa jutuissa.