Matkamuistot tanssiva kameli sun muuta

Lisää matkamuistoja ja matkakommelluksia. Tanssiva kameli. Tanssivan kamelin näin Bavariassa kerran. Aitauksessa keskellä kaupunkia näkyi kameli, laama, aasi ja pässi. Olivat tuotu kai yhtä tapahtumaa varten. Musiikki soi ja kameli alkoi huojua musiikin tahdissa, aivan kuin se olisi tykännyt musiikista ja ymmärtänyt että nyt kannattaa tanssia. Kukaan ei käskenyt kamelia tanssimaan. Aasi kävi vielä kerran pyörähtämässä aitauksessa, ennen kuin koko lauma vietiin pois.

Travel memories:  just time ago I saw dancing camel in Bavaria Germany. There was a sheep, camel and donkey. Then there was music and dancing camel. Nobody didn't force the camel to dancing but camel liked to dance. Never seen before.

Korkeimmat kohteet joissa olen käynyt tähän mennessä ovat: Itävallan ja Saksan Alpit, Seefeld 1180m (3870 "jalkaa"), Garmisch-Partenkirchen 2362 "jalkaa", Castelmola, Innsbruck, Ligurian vuoret, Montjuic. Mitään vuoristotautia en ole koskaan saanut. Alpeille ylös mennessä tuntui vähän ilmanpaine korvissa mutta ei sen kummempaa ja ei tuntunut niin paljoa ilmanpaine korvissa kuin lentokoneessa.

I've visited mountains and high destinations without getting altitude sickness.  I've been to Seefeld 1180m, Garmish-Partenkirchen, Castelmola, Montjuic, Innsbruck, Ligurian mountains.

Joissain hotelleissa Italiassa siivoajilla on tapana ryntäillä ovista (varmaan myös mielellään ikkunoista) sisään tupsahtaen ja usein myös sellainen tapa että imuria hakataan täysillä lattiaan oven takana niin että varmasti koko talo kuulee. Älä häiritse -lapusta ei usein ole ollut hyötyä, tätä on tapahtunut joka toisessa hotellissa jossa olen ollut Pohjois-Italiassa. Olen aika monta kertaa herännyt viime kesänä sellaisiin ääniin ja mitä tein? käänsin kylkeä ja jatkoin nukkumista, joten minuun ei ainakaan yleensä tehoa sellainen että herätetään toiset hakkaamalla siivoustarvikkeita lattiaan raivokkaasti. En ole herkkäkorvaisin tai herkkäunisin ihminen, mutta tietysti nyt tuohon heräsi ja eniten vieläkin mietityttää eikö ne siivoustarvikkeet hajoa vai oliko tarkoituskin saada uudet.

When I go to hotels sometime I still wonder cleaners who are hitting the door and wanting to run to the room immediately if got do not disturb sign on door.

Musiikkimuistoja reissuilta on se kun Sisiliassa oli paikallisilla tapana laulaa iloisesti rallatellen Juanes Tengo la camisa negra biisiä ohikulkiessa rantakadulla. Joillain oli myös tapana viheltää lauluja ja se hyväntuulisuus tarttui. Oli aikamoinen kulttuuriero saapua talvella loman jälkeen lumiseen Suomeen Sisiliasta. Viime vuoden yksi soitetuimmista biiseistä Välimeren maissa vaikutti olevan Alvaro Soler Sofia joka soi vähän joka puolella, kuten myös Daddy Yankee Limbo. Olen myös nähnyt Italiassa pianoja juna-asemilla joita saa kuka tahansa mennä soittamaan, esim. Padovan asemalla.

I got many kind of travel music memories.  Locals in Sicily used to sing Tengo la camisa negra song when it was a big hit. Positive atmosphere. Sometimes I saw a piano at the stations of Italy, in Padua. Last summer I notice popular hit songs in Mediterranean countries were Alvaro Soler Sofia and Daddy Yankee Limbo.

Kun olin alle 20v harkitsin hetken Kanarialle töihin hakemista. Mielessäni oli se että voisi työpäivän jälkeen kävellä edes jossain aurinkoisella rantakadulla. Sitten meninkin Kanarialle matkalle ekaa kertaa. Olin lukenut että siellä olisi +20C lämpötiloja, mutta tosiasia oli +47C superhelle. Se oli vähän liikaa minulle. Oli niin paahtava helle että koko ajan piti juoda ja ostaa jäätelöä. Kuumuus myös väsytti ja oli juostava kylmässä suihkussa kolme kertaa päivässä. Näin myös turisteja jotka näyttivät tulipunaisilta ja pyörtymäisillään olevilta. Yhdessä toimistossa näin kun työntekijä kaatoi vedet kukalle ja häipyi. Nukkumisesta ei tullut juurikaan mitään. Kävin ohimennen katsomassa sen kaupan ja siellä ei ollut tuuletinta/ilmastointia, joten en hakenut koska en pystynyt. Olen edelleen sitä mieltä että kohteisiin (ja kohteen ilmastoon) kannattaa tutustua kunnolla. Lämpötilat ovat usein enemmän mitä lukee.

Matkakohteita jotka eivät kolahtaneet. Suuria inhokkikohteita minulla ei ole, mutta on tietysti kohteita joista olen pitänyt vähemmän kuin muista. Sopeutumisongelmia suuresti on tuottanut esim. pilvinen sää erityisesti Ruotsissa ja Saksassa. Tiedän ettei kaikkiin ihmisiin sää vaikuta mutta minuun kyllä.  Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta jokaisella ihmisellä on oma näkemyksensä eikä mikään kohde ole yksistään huono, usein on kaksi puolta. En pidä siitä jos on kylmää, pilvistä, ankeaa ja sen lisäksi vielä kallis hintatasokin. Suuret punatiilitalot rivittäin ovat arkkitehtuurin osa jotka eivät vaan miellytä omaa silmääni, täytyisi olla jotain muutakin ja jotain värikästä. Osaan paremmin suunnistaa jos talot ovat erilaisia eikä kaikki samaa. Katselen mieluummin vaikka valkoisia, sinisiä, oransseja, tai vaikka keltaisia taloja. Jotain pirteää pitäisi arkkitehtuurissa olla että jaksaisin kuvata. Punatiili tuo mieleeni vanhan kouluni ja jotenkin Neuvostoliiton, joten ne voivat myös olla syyt miksi se väri ei miellytä. On kohteita joissa on kulttuuri jossa pitäisi valita onko baaripörrääjä vai urheilija, niin minä en kuulu kumpaankaan. On toki muitakin kohteita joihin en ole ihastunut ja Italiassa olen tykännyt melkein kaikista, mutta on sielläkin pari kohdetta joihin en ehkä heti ekana suuntaisi. Viimeiaikoina myös jotkin Saksan kohteet on alkaneet ärsyttää. Se kun jotkut suhtautuvat ankeasti turisteihin, jotka tukevat maata maksamalla hotellin yms. Se pilvinen sää sen lisäksi ja kallistuneet hintatasot sekä kaupunkiverot joissain kohteissa, joissa ei välttämättä olisi edes nähtävyyksiä. Mielestäni kaupunkivero on sitä varten että turisti maksaa kaupungissa vierailemisesta kohteessa jossa on nähtävää. Ymmärrän siis kaupunkiveron vaikka Venetsiassa, mutta en jossain pikkukylässä tai ei niin tunnetussa kaupungissa jossa ei nähtävää. En nyt halua maksaa 3e päivä kaupunkiveroa Saksassa, jos samalla hinnalla voin maksaa kaupunkiveroa kohteessa jossa on runsaasti enemmän nähtävää. Kaupunkiveroja on alettu lisätä mutta ei vielä kaikkiin. Tämmöisiä ajatuksia on herännyt. Kesällähän Saksa on hyvä kohde ja ostettavaakin siis löytyy.

Maailman onnellisimmiksi äänestetyt/tilastoidut maat ovat opettaneet minulle etteivät ne välttämättä ole sitä aidosti tai kokonaan. Lähinnä tunnelma on ollut tuikitavallista ja joskus myös tympeää kohteissa jotka äänestetään maailman onnellisimmiksi Euroopassa. Mielestäni tuo on opettanut sen ettei se raha/varakkuus tee yksistään onnelliseksi, vaikka tilastot sanoisivatkin mitä. Tilastoja saa ja pitää tutkia ja olla, mutta automaattista vastausta ne eivät anna kaikkeen. Uskon siihen että maailman onnellisimmat maat ovat kaukana ja trooppisia tai vähintään subtrooppisia, luulen. Joku voi olla erimieltä ja se on ok, yhtä totuutta siihen asiaan ei ole. Tietysti ne ovat vain tilastoja, mutta jos katsoo kaupunkien yleisilmettä, säätä ja ilmapiiriä. Usein tilastoista unohdetaan kokonaan ihmisten aito hyvinvointi ja sää, sekä se aito iloisuus joka näkyy vaikkapa hyväntuulisuutena, laulun viheltelynä kadulla, hyvänä olona jne.  Voi tietysti myös olla että ihmisillä on vain erilaiset elämänasenteet, mutta kaipa se elämänasenne vaikuttaa myös onnellisuustilastoihin.

After traveling around I truly believe the most happiest countries in the world are far and tropical. Why I think so? Well, it's just my experience and who knows what is the truth.  I notice the atmosphere immediately and I can sense when the atmosphere is happy.

Pääskysten ilmaismatka laivalla. Huomasin jossain kohtaa Kreikassa risteillessä laivan ikkunoissa lentävän erittäin paljon pääskysiä, pääskyset lentelivät myös kannella sinne tänne. Kun laiva lähestyi Kroatiaa, huomasin että pääskyset olivat kadonneet. Eli pääskyset olivat ilmaisella risteilyllä. Joskus myös lokinpoikaset tulivat kuin esiintyen lentämään ikkunoihin näyttäen kaikkia lentopyrähdyksiä ja syöksyjä, joita olivat oppineet. Laivan ikkunasta saattaa nähdä vaikka mitä ja välillä ei mitään. Hienoja auringonlaskuja, majakoita, veneitä, lintuja, laivoja ja saaria tuli myös nähtyä sekä upea kuutamo+kuunsilta merellä. Laivasta voi bongailla minkä yhtiön laivat on samaan aikaan liikkeellä. Satamissa näkee paljon kaikenlaista, Kreikassa pikkutaloja vuoren rinteillä, Maltalla näin sotalaivan, Kroatiassa kaupunkinäköalan ja pikkusaaria. Aion vielä joskus taas risteilylle myös Välimerelle.

Birds had a free travel from Greece to Croatia by a cruise ship. It was funny to see birds flying around the deck.

Olin kerran niin surkeassa hotellissa joka oli täysin likainen, vihamielinen respa, tietämätön yötyöntekijä, huijaamista, tunkkainen, remontti, huonosti pidetty ja epäsiisti ja kaikki kuviteltavissa olevat viat. Respalle oli kelvannut tavalliset sukkani sillä ne olivat kadonneet. En pystynyt nukkumaan joten seuraavana päivänä menin heti toiseen hotelliin,  nukkumaan. Onneksi kuitenkin heräsin niin ettei koko päivä mennyt hukkaan ja ehdin vielä nähdä kaikkea kivempaa paremmassa hotellissa ja paremmassa sijainnissa keskemmällä kaikkea. Ilmastointi tuli myös tarpeeseen +40C säällä. Jostain syystä minulta on viety hotelleissa sellaista pientä kuten ripsivärejä, suklaavanukkaat, sukkia yms. Tosin kaipa ne siksi kelpasivat kun ei minulla ole iphonea tai arvokoruja.

Navetanhajuinen vesijohtovesi yhdessä kohteessa Keski-Euroopassa yllätti. Teki mieli kaataa koko shampoopullo kerralla päähän. Minua ei haittaa vaikkapa kalkkivesi tai meren makuinen/hajuinen vesi enää tuon jälkeen ja kyllähän tuohonkin melkein tottui. Tuon jälkeen pullovesikin on alkanut olla minulle enemmän kuin ok. Tiedän ettei vedestä saisi valittaa koska kaikilla ei ole edes vesijohtovettä.

Sairaalakokemus Bavariasta. Olin aina kuvitellut että taso on jokseenkin samaa kuin vaikkapa Suomessa tai muualla, mutta erehdyin. Käytävällä vastaan kävellyt hoitaja ei tiennyt missä on info ja neuvoi väärään suuntaan. Infossakaan ei tiedetty kaikkea mitä olisi pitänyt. Koko rakennus rupesi ahdistamaan ja tuntui kuin olisin ollut jossain tragikomediassa jossa koko ajan toilaillaan ja sanotaan mitä sylki suuhun tuo. Papereita piti täyttää kymmeniä ja en tiedä mitä varten tai mihin. Kahden tunnin odotuksen jälkeen loppuhuipennus oli se että ei paikallinen lääkäri oli sen tyylinen ettei kuunnellut, kysyi varallisuutta, pyrki lähettämään pois ja käski ostamaan antibiootti silmätipat ilman reseptiä. No apteekista ei tietenkään annettu niitä silmätippoja ilman reseptiä ja niistä ei alunperinkään ollut ollut hyötyä. Silmätipat ovat silmille eivätkä muuhun tehoa. Mielestäni se on jo aika paha jos asiakkaan täytyisi taistella saadakseen hoitoa/lääke, mutta joskus on sellaista ja toista kertaa en mennyt. Kokemus ainakin opetti valikoivaksi. Jäi aika paha maku tästä kokemuksesta mutta onneksi voi valita mihin menee. Ei varmaan ole ihan perinteinen kokemus, koska en suostu uskomaan että tämmöistä olisi kaikkialla.

Risa matkalaukku (taas). Ostin siis yhden suositun ja useasti kehutun merkkimatkalaukun, joka kuitenkin hajosi vain 2kk ostosta. Laukku maksoi 200e ja jos olisin tiennyt huonon kestävyyden en olisi maksanut. Kuvittelin että merkistään tunnettu matkalaukku olisi kestänyt paremmin kuin kiinankaupan laukut, mutta erehdyin. En edes lentänyt ja pyörät kulahtivat kokonaan eli laukku meni lähes käyttökelvottomaksi muutamassa kuukaudessa. Muovi ei useinkaan kestä. Pyörät kuluivat ja vääntyivät. Päätin etten enää usko muiden kehuja tai osta kallista matkalaukkua. Asiakaspalvelusta vastattiin kolmen yhteydenoton jälkeen että voivat lähettää pyörän, joka olisi siis itse pitänyt asentaa paikoilleen kesken reissun. Se ei olisi paljoa auttanut koska kaikki pyörät olivat kulahtaneet ja hajoamispisteessä. Takuu ovelle asti on liian usein se ainut oikea takuu.  Merkkimatkalaukuista kestävin on ollut tähän mennessä Delsey, siitä luovuin vaan siksi kun oli liian pieni.