Behind the painful memory she smile

Kuva.

Kokemuksia, ajatuksia ja niitä huonompiakin muistoja vuosien takaa.
Lapsena ajattelin kerran etten haluaisi aikuisena tylsää elämää, sellaista tylsää elämää jossa ei koskaan tapahdu mitään ja jokainen päivä olisi kuin toisensa kopio. En oikeasti koskaan saanut sellaista, pelko oli turha. Koulussani oli outo tunnelma ja jäin usein ulkopuolelle. Usein tuntui siltä etten edes halunnut avata suuta koska kumminkin toiset aina pyrittiin tuomitsemaan tavalla jos toisella. Niinpä olin se outo hiljainen introverttityttö joka katseli menoa vain sivusta, en kuvitellut että olisin tullut sellaiseksi. Sitten aloin matkailemaan, kävin Sisiliassa ja huomasin kuinka sosiaalisia ja extroverttejä ihmiset olivat. Vieraat ihmiset hymyilivät ja moikkasivat minua kuin vanhaa tuttua. Yhtäkkiä en ollutkaan täysin ulkopuolinen ja vieläpä toisella puolen Eurooppaa. Siinä tulin kuorestani ja huomasin että pystyinkin vapaasti juttelemaan muille, ilman että heti oltiin tuomitsemassa minua kun avasin suun. Se oli hyvä ja opettavainen kokemus, pääsin yliujoudesta ja ylihiljaisuudesta eroon ja opin olemaan kielitaitoinen. En usko että koskaan olisin päässyt yliujoudesta eroon, jos en olisi alkanut matkailemaan ja innostunut matkailusta.

Matkailu on opettanut minulle yhtä jos toista moneltakin osin. En koskaan unohda kohtaamiani ystävällisiä ihmisiä, jotka omalta osaltaan auttoivat minua luottamaan ja olemaan sosiaalisempi. Myöhemmillä matkoilla eri maissa jopa isoäidit tulivat auttamaan minua riuhtomaan matkalaukkua bussiin/juniin milloin mihinkin, en unohda sitä että he halusivat täysin pyytämättä auttaa minua vierasta. Toki joukkoon mahtuu muunkinlaisia kokemuksia, esimerkiksi yksi vanhempi nainen antoi paikkansa mieluummin maahanmuuttajamiehille ja minä jäin laukun kanssa seisomaan heiluvaan bussiin joka meni vuoristoon. Matkailu on opettanut minulle myös sen minkälaiseen ympäristöön (terveyteni) soveltuu ja mihin ei. On lukuisia maita joissa voisin haluta käydä mutta joista epäilen etten kumminkaan ehkä pystyisi tai voisin saada astman tai pahempaa. Ollessani Belgian rannikolla aloin saamaan erilaisia oireita mm. silmäallergiaa ja pistävää keuhkokipua. Kipu oli karmeinta etenkin herätessä ja kuvittelin että olisin koko loppuelämäni niin sairas että olisin ikuisesti sairas jo 25 vuotiaana. Ymmärsin että kipujen syynä oli varmasti tehtaista tulevat ilmansaasteet ja fotokemikaaliset savusumut, joita aiheutui toistuvasti aurinkoisen sään seurauksena sillä aurinko vaikuttaa savusumujen syntyyn. Lähes joka toinen päivä oli aurinkoista ja se oli hienoa mutta sen seuraukset ei. Pidin kyllä rantamaisemista ja kesäisemmästä tunnelmasta mutta se ilma ei vain sopinut minulle. En kadu mihinkään lähtemistä ja olen onnellinen siitä ihmeestä että vihdoin tunsin itseni terveeksi kun lähdin Belgiasta. Kiitän itse itseäni rohkeudesta ja siitä että olin kumminkin valmis menemään lähes minne vaan. Opin etteivät ne savusumut sovi minulle laisinkaan, ehkä jollekin toiselle voikin sopia mutta minulle ei. Tarvitsen ympäristön jossa on edes vähän puita ja raitista ilmaa. Ilman matkailua en olisi ehkä oppinut tätäkään koskaan.

Lessons that travel has taught me. Experiences, thoughts and memories after years. When I was a child I thought I never wanted boring life when become adult. As a child I had fear that everyday is the same but the fear was useless and not real. There was often restless and strange atmosphere in my school and that's why I often felt like watching it all through the glass far. I was outsider in the school and I became introvert because I notice how people used to judge each other and then I felt like it was useless to open mouth and speak about nothing because people will still judge no matter what. I didn't think to became like that in the school. Then it all change because of traveling. I visited Sicily Italy and I notice how social and extrovert most people were there. It was good thing. People were smiling and speaking to me like their old family member. It was great I didn't feel shy anymore I got over shyness. It all changed because of traveling. I was not totally outsider and it was great feeling even I was in another side of the Europe coming from North I felt finally myself welcome. It was also good lesson and I wanted to learn new language. I think perhaps I had never overcome shyness if I didn't start traveling as I did. Traveling teach me many things I see it all clear now. I never forget friendly people around I met while traveling abroad. They helped me to become more social again. And sometime abroad even grandmothers came to help me with luggage and it was great to see how people react. I didn't even ask help. Traveling has also teach to me in what kind of environment I feel healthy. There is many countries I would like to visit but I must think about air pollution and health. When I was in Belgium I got suddenly lung pain and eye allergy. The pain didn't pass until I changed the place. Then I learned it was photochemical pollution smog. I've learned I feel good when I'm somewhere where is trees and forest and fresh air. If I never gone traveling I never learned these things I took it as lesson. Picture from here.